Salon Vesi pisti kulunhallintansa ruotuun
Salossa vesihuollon riskienhallintaan suhtaudutaan vakavasti. Maantieteellisesti laajassa kaupungissa vedenottamoiden ja kaivojen lukitus asettaa omat haasteensa. Elektromekaaninen kulunhallinta toi kaivatun ratkaisun.
Vedenjakelu on dynaamisempi toimiala kuin ensi ajattelemalta uskoisi. Automaatio yleistyy nopeasti. Valvomosta käsin voi jo tehdä monia työvaiheita, jotka aiemmin edellyttivät paikan päällä käymistä.
Salon Vesi vastaa puhtaan veden toimituksesta Salon kaupungin alueella. Siellä automaation piiriin on tuotu muun muassa vedenkäsittely ja -paine sekä virtausajot.
Toinen asia, jolla Salon Veden toimintaa on kehitetty, on kulunhallinnan nykyaikaistaminen. Takavuosien kuntaliitokset tarkoittivat vedenjakelun osalta välimatkojen moninkertaistumista. Someron rajalta saariston Särkisaloon on lähes sata kilometriä. Vesiverkoston ylläpidossa oli ajettava pitkiä matkoja.
Avaimia ei enää etsitä ympäri saloja
Lukituksen osalta modernisoinnin tarvetta vauhditti myös avainhallinnan turvallisuusnäkökulmat.
”Aiemmin vesihuollon avaimia jäi helposti seikkailemaan teille tietymättömille, ja niiden kirjanpidossa oli kehitettävää”, Salon Veden vesilaitosesimies Mika Nieminen muistelee.
Lisäksi jo käytöstä poistettujen ura-avainten patenttisuoja oli rauennut vuosia aiemmin. Kenen tahansa oli helppo teettää niistä kopioita.
”Elektromekaaninen lukitus ja kulunhallinta vastasi täydellisesti pulmaan. Nyt voimme määritellä missä ja mihin aikaan avaimia voi käyttää. Kun vaikkapa huoltoliike tai alihankkija käy hoitamassa vesikalustoa vain siinä paikassa ja aikaikkunassa, joihin heille on myönnetty kulkulupa, riskit pienenevät merkittävästi”, Nieminen kertoo.
Nyt kulunhallinnan uudistamisen jälkeen, Salon Veden ovissa, porteissa ja luukuissa ratkaisuna on jo noin kuuden vuoden ajan toiminut Abloy Oy:n PROTEC² CLIQ. Lukkoja on runsaasti, sillä vesitorneja on 9, vedenottamoita 30, paineenkorotusasemia 37 ja kaivoja toistasataa. Lukituspisteitä on kaikkiaan noin 300.