Nykytaiteen museo Kiasman läpi kiertäessään näkee vain murto-osan niistä 9500 nykytaiteen teoksesta, joiden säilyttämisestä Kansallisgalleria vastaa. Kiinteistöpäällikkö Harri Toivosen mukaan teosten arvoa ei voi mitata rahassa, vaan jokaiseen teokseen tulee suhtautua niin, että se pystytään esittämään yhä uudelleen ja uudelleen. ”Ja onhan se jopa Suomen lakiin painettu – Kansallisgallerian tulee säilyttää teoksia niin, että ne säilyvät tuleville sukupolville”, Toivonen valistaa.

Siksi Kiasman turvallisuusjärjestelmissä ei tehdä kompromisseja. Sekä edellinen mekaaninen lukitus että kulunvalvonta olivat tulleet pisteeseen, jolloin niiden uusimiselle oli juuri oikea aika. “Strateginen ajattelu ja uhat ovat muuttuneet vuosien varrella, ja nykyaikainen kulunvalvonta on yksi tärkeimmistä tavoista näiltä uhilta suojautumiseen. Kulunvalvonnan laajentamisen lisäksi meidän täytyy pystyä rakentamaan eritasoisia vyöhykkeitä, joiden avulla kulkua voidaan ohjata nykyistä tarkemmin”, Toivonen kertoo.

Kriittisimpänä laajennuskohteena olivat näyttelytilat, joiden kulkua on tärkeää ohjata näyttelyiden rakentamisen aikana. Silloin tiloissa liikkuvat ainoastaan he, joilla on taiteen käsittelyyn vaadittava osaaminen tai ylipäätään kyky määritellä mikä on taidetta, taidetta kun voi olla mikä tahansa. Vastaukseksi Kiasman tarpeisiin valittiin mekaaninen lukitus ABLOY PROTEC2 sekä kulunvalvontaan ja turvallisuuden hallintaan ABLOY OS -järjestelmä. Uuden järjestelmän myötä Kansallisgallerian 250 työntekijää liikkuvat kullekin kulkuryhmälle erikseen määritetyillä kulkuoikeuksilla. Siinä missä työntekijällä saattoi ennen olla kaksi avainta, riittää nyt pelkkä kulkutunniste, jolla myös kirjaudutaan työaikajärjestelmään tai maksetaan henkilökuntalounas.

OS helpottaa myös kolmansien osapuolien kulunhallintaa, kun kulkuoikeudet voidaan määritellä yksilöllisesti työnkuvan ja kellonajan mukaan. Esimerkiksi huoltohenkilön kulkutunnisteessa voi olla vain yhden tunnin pituinen yhden oven aukaisuoikeus.