Kehärata

Heinäkuun alussa 2015 avattu Kehärata on yhdyslinkki Helsinki-Vantaan lentokentän ja pääkaupunkiseudun sekä koko Suomen raideliikenteen välillä. Harvinaisen laajassa hankkeessa asemien turvajärjestelmä on pieni yksityiskohta, mutta kuitenkin merkittävä ihmisvirtojen sujuvuuden kannalta.

Kesällä 2013 Abloyn projektipäällikön Noora Piirosen kanssa saman pöydän ääreen kokoontuivat Kehäradan rakennuttajan projektipäällikkö Kaarle Korhonen ja tilaajan edustajana Juha Sarkkinen suunnittelemaan asemien lukitusta. Asiakas toivoi ratkaisua, jossa on ohjelmoitavat avaimet, koska mekaanisten avainten kanssa oli aiemmin ollut ongelmia. Kaikki uudet asemat on yhdistetty samaan ABLOY PROTEC2 CLIQ -sarjaan, jonka kulkuoikeuksia ja -rekisteriä hallinnoidaan keskitetysti Pasilassa olevasta valvomosta.

– Asiakkaat halusivat lukitukseen sähköisen järjestelmän, jossa on helppo muuttaa kulkuoikeuksia ja poistaa hukkuneita avaimia, kertoo Ahma Insinöörien Kaarle Korhonen.

Korhonen on ollut rakennuttamassa radan kahta tunneliasemaa, Aviapolista ja Lentoasemaa sekä toiminut koko Kehärata-hankkeen rakennuttajakonsulttina Vantaan kaupungin ja Liikenneviraston toimeksiannosta.

– Meillä oli monta kohdetta ja urakkaa, ja kaikki tehtiin yhden lukoston alle. Yhteistyö Abloyn kanssa toimi hyvin. Myös tuotteet saatiin käyttöönoton vaatimassa aikataulussa, Korhonen jatkaa.

Hänellä ei ole vertailukohtia hankkeesta, joka olisi yhtä iso toimijoiden määrän ja lukituksen laajuuden puolesta.

Joustava järjestelmä vaatii hyvän suunnittelun

RRM Management Oy:n Juha Sarkkinen on toiminut Kehärata-projektissa omistajan eli Liikenneviraston edustajana ja alihankkijana. Suurimpana haasteena hän on nähnyt radan käyttöönoton. Lukitusprojektissa yllättävän työläänä vaiheena hän pitää eri henkilöiden kulkuoikeuksien määrittämistä, johon asiakas joutuu ottamaan kantaa enemmän kuin mekaanisen lukitussarjan kohdalla.

– Suunnittelimme yhdessä avauksia viikon päivät, myös Abloyn Noora Piironen vahvistaa.

– Samalla syntyi valmis suunnitelma myös kulunvalvonnan toteutukseen Fleximiä varten, hän jatkaa ja lisää, ettei Abloy ole normaalisti ollut niissä palaverissa mukana.

CLIQ-järjestelmän suurimpana etuna Sarkkinen mainitsee joustavuuden.

– Jos avain hukataan, sen kuolettaminen on helppoa. Avaimella pystyy tekemään laajoja sarjoja ja toteuttamaan isojen ja monimutkaisten kohteiden sisäänpääsyt. Muutoksia on helppo tehdä myös jälkeenpäin.

– Kokouksia on Abloyn kanssa pidetty useita, ja osapuolia on ollut varmasti parikymmentä, muun muassa joka asemalla oma rakennusliikkeensä.

Piironen tähdentää, että CLIQ on mahdollistanut joustavuuden myös rakennusaikana:

– Rakennustyömaille jaettiin vaikka kuinka paljon avaimia, ja ne on voitu tarvittaessa mitätöidä valmistumisen jälkeen.

Monen toimijan yhteistyötä

Asemien isännöinti on jaettu Vantaan kaupungin ja Liikenneviraston kesken. Lentoasema kuuluu Liikennevirastolle, muut asemat Vantaan kaupungille.

– Koko Kehärata on silti yhtä ja samaa lukitussarjaa. Avainhallintaa hoitaa Kehäradan turvavalvomo käyttäjien eli Vantaan kaupungin ja Liikenneviraston ohjeiden mukaan, jotka ilmoittavat sinne, millaisin kulkuoikeuksin varustettu avain tarvitaan kullekin henkilölle, Sarkkinen kertoo.

Lukitusurakoitsijoita projektissa on ollut useita. Myyrmäen, Louhelan ja Aviapoliksen asemien ovet on varustanut BLC Turva, Lentoaseman puolestaan Arvolukko. Lisäksi muilla asemilla on ollut eri lukitusurakoitsijoita.
Kulunvalvonnan Lentoaseman tunneliin ja tunnelissa sijaitseville uusille asemille on toimittanut Flexim. Osittain maan alla sijaitseva kohde vaatii omat erikoisjärjestelynsä.

– Tuotteiden asentaminen ja tarvikkeiden kuljettaminen vie enemmän aikaa kuin muunlaisessa kohteessa, Arvolukon Ari Hyykoski valottaa.

Hän on tyytyväinen yhteistyöhön rakennusliikkeen ja rakennuttajan kanssa, jotka ottivat mielellään vastaan ehdotuksia tuoteratkaisuihin.

– Halusimme että lopputuloksesta saadaan mahdollisimman toimiva ja näyttävä. Esimerkiksi jos johonkin oveen oli määritelty lyhempi vedin, suosittelimme vaihtamaan sen pitempään malliin.

Abloylta Lentoaseman lukitussuunnittelusta vastasi Antti Voutilainen, jonka kanssa suunnitelmia päivitettiin sitä mukaa, kun tilanteet etenivät. Lukituskaaviot valmistuivat jo viime vuoden puolella, ja lukostot toimitettiin joulukuussa 2014.

– Niitä asennettiin kesäkuussa 2015 sitä mukaa kun ovia tuli paikalle, hän kertoo.Haastatteluhetkellä Lentoaseman asemaa ei vielä ollut avattu.

BLC Turvan Ville Suojasalmi pitää erityisenä haasteena sitä, että monta eri lukkoliikettä on ollut varustamassa eri asemia, eikä yksittäisellä lukkoliikkeellä ole kokonaiskuvaa järjestelmästä.

– Se on varmasti juuri niin, että yksittäisillä lukkoliikkeillä ei ole ihan täyttä kuvaa kokonaisuudesta, mutta kokonaiskuva kyllä on Abloylla, asiakkaalla ja rakennuttajalla, kertoo Noora Piironen, joka on projektin edetessä pitänyt lukkoliikkeitä informoituina niin, että nämä eivät joutuisi tekemään päällekkäistä työtä toisistaan tietämättä.

Monta lukkoliikettä työllistäneen hankkeen myötä on noussut esiin selviä kehitystarpeita Abloylle. Muun muassa ohjelmiston, jolla laaditaan CLIQ-lukostoja, pitäisi paremmin taipua myös siihen, että useampi käyttäjä saattaa omalla tahollaan muokata samaa kaavioita. Tämä pyritään ottamaan huomioon ohjelmiston tulevassa kehityksessä.