Asemien isännöinti on jaettu Vantaan kaupungin ja Liikenneviraston kesken. Lentoasema kuuluu Liikennevirastolle, muut asemat Vantaan kaupungille.
– Koko Kehärata on silti yhtä ja samaa lukitussarjaa. Avainhallintaa hoitaa Kehäradan turvavalvomo käyttäjien eli Vantaan kaupungin ja Liikenneviraston ohjeiden mukaan, jotka ilmoittavat sinne, millaisin kulkuoikeuksin varustettu avain tarvitaan kullekin henkilölle, Sarkkinen kertoo.
Lukitusurakoitsijoita projektissa on ollut useita. Myyrmäen, Louhelan ja Aviapoliksen asemien ovet on varustanut BLC Turva, Lentoaseman puolestaan Arvolukko. Lisäksi muilla asemilla on ollut eri lukitusurakoitsijoita.
Kulunvalvonnan Lentoaseman tunneliin ja tunnelissa sijaitseville uusille asemille on toimittanut Flexim. Osittain maan alla sijaitseva kohde vaatii omat erikoisjärjestelynsä.
– Tuotteiden asentaminen ja tarvikkeiden kuljettaminen vie enemmän aikaa kuin muunlaisessa kohteessa, Arvolukon Ari Hyykoski valottaa.
Hän on tyytyväinen yhteistyöhön rakennusliikkeen ja rakennuttajan kanssa, jotka ottivat mielellään vastaan ehdotuksia tuoteratkaisuihin.
– Halusimme että lopputuloksesta saadaan mahdollisimman toimiva ja näyttävä. Esimerkiksi jos johonkin oveen oli määritelty lyhempi vedin, suosittelimme vaihtamaan sen pitempään malliin.
Abloylta Lentoaseman lukitussuunnittelusta vastasi Antti Voutilainen, jonka kanssa suunnitelmia päivitettiin sitä mukaa, kun tilanteet etenivät. Lukituskaaviot valmistuivat jo viime vuoden puolella, ja lukostot toimitettiin joulukuussa 2014.
– Niitä asennettiin kesäkuussa 2015 sitä mukaa kun ovia tuli paikalle, hän kertoo.Haastatteluhetkellä Lentoaseman asemaa ei vielä ollut avattu.
BLC Turvan Ville Suojasalmi pitää erityisenä haasteena sitä, että monta eri lukkoliikettä on ollut varustamassa eri asemia, eikä yksittäisellä lukkoliikkeellä ole kokonaiskuvaa järjestelmästä.
– Se on varmasti juuri niin, että yksittäisillä lukkoliikkeillä ei ole ihan täyttä kuvaa kokonaisuudesta, mutta kokonaiskuva kyllä on Abloylla, asiakkaalla ja rakennuttajalla, kertoo Noora Piironen, joka on projektin edetessä pitänyt lukkoliikkeitä informoituina niin, että nämä eivät joutuisi tekemään päällekkäistä työtä toisistaan tietämättä.
Monta lukkoliikettä työllistäneen hankkeen myötä on noussut esiin selviä kehitystarpeita Abloylle. Muun muassa ohjelmiston, jolla laaditaan CLIQ-lukostoja, pitäisi paremmin taipua myös siihen, että useampi käyttäjä saattaa omalla tahollaan muokata samaa kaavioita. Tämä pyritään ottamaan huomioon ohjelmiston tulevassa kehityksessä.